RoPS pelasi Veikkausliigassa yhtäjaksoisesti vuodet 2013 – 2020. RoPS voitti Suomen Cupin vuonna 2013 ja Veikkausliigan hopeaa vuosina 2015 ja 2018. Menestyksen myötä RoPS osallistui ajanjaksolla Eurocupeihin kolme kertaa. Timo Stavitskin myynti ranskalaiseen Caeniin tuotti seuralle nettona suomalaisessa mittakaavassa poikkeukselliseen suuren 450.000 euron nettotuoton.

Urheilullisen menestyksen kääntöpuoli oli talouden haaksirikko. Konkurssi oli hiuskarvan varassa syksyllä 2022. Seuran omaisuus oli realisoitu, pankkitili tyhjä. Erääntyneitä velvoitteita oli noin 700.000 euroa.

Seura on teettänyt talouden kurimukseen johtaneesta polusta tarkemman analyysin, joka löytyy RoPS:n verkkosivuilta: Rovaniemen Palloseura – Selvitys RoPS ry:n taloudenpidosta vuosina 2015–2022. Teemme analyysiä Veikkausliiga- ja Ykkösliigaseuroista, jotta hahmotamme, mitä ylempien sarjatasojen tavoittelu taloudellisesti edellyttää. Onko se mahdollista – talouden ehdoin?

UEFAN solidaarisuusraha Veikkausliigayhtiölle kasvaa merkittävästi – Kuilu Veikkausliigan ja Ykkösliigan välillä kasvaa

UEFA lähes kaksinkertaisti solidaarisuusrahan määrän pääsarjaseuroille, jotka eivät ole mukana eurocupien (Mestareiden liiga, Eurooppa-liiga, Konferenssiliiga) lohkovaiheessa. Tuen tarkoitus on tasoittaa kilpailullista tasapainoa seurojen, jotka osallistuvat euroliigoihin ja muiden seurojen välillä. Jaettava solidaarisuusraha on yhteensä 308 m€ vuodessa UEFA:n suunnittelukaudella 2024-2027. Aiemmalla jaksolla vuosina 2021-2024 vuosittain jaettava solidaarisuusraha oli 175 m€-

Viisi kärkimaata (Englanti, Espanja, Saksa, Italia ja Ranska) saavat kukin solidaarisuusrahaa 10 m€ (yhteensä 50 m€) vuosina 2024-2027. Muut 50 kansallista liittoa jakavat solidaarisuusrahasta 258 m€. Tästä summasta 70 % jaetaan perustuen maan rankingiin Euroopassa. Loppuosa 30 % suhteutetaan kunkin kansallisen sarjan eurocupeissa parhaiten menestyneen seuran ansaintaan.

Suomen rankingsijoitus oikeuttaa 2 979 000 euron solidaarisuusrahaan. Lisäksi tulee osuus solidaarisuusrahasta, joka perustuu Suomen tuottoisimman joukkueen ansaintaan. Yhteensä Suomeen tuleva solidaarisuusraha on arviolta 3,5 – 4,0 m€ vuodessa.

Lähde: ”To UEFA member associations No 66/2024”

Mitä solidaarisuusrahan kasvu tarkoittaa eri maissa

Suomen ja Irlannin kaltaisissa pienissä liigoissa, joissa useimpien seurojen liikevaihto on suuruusluokkaa 2 m€ muodostaa noin 4 m€ solidaarisuusraha valtavan osuuden seurojen tuotoista. Solidaarisuusrahan merkitys maissa, joissa seurojen liikevaihto on yli kymmenen miljoonaa, on pieni. Esimerkiksi Hollannissa keskitason joukkue Willem II voisi saada solidaarisuusrahaa 500 000 € olemassa olevan liikevaihdon 12 m€ lisäksi. Merkitys solidaarisuusrahalle (4 % liikevaihdosta) on vähäinen verrattuna veikkausliigaseuroille.

UEFA:n sääntöjen mukaan solidaarisuusrahasta 15 % voidaan jakaa Ykkösliigan seuroille. Tämä edellyttäisi, että 75 % Veikkausliigaseuroista hyväksyy solidaarisuusrahan jaon Ykkösliigaseuroille. Suomessa solidaarisuusraha jaetaan vain Veikkausliigaseuroille. Neljän seuran vastalause riittää estämään solidaarisuusrahan jaon Ykkösliigaseuroille.

Solidaarisuusrahan saamisen edellytyksenä seurojen on pidettävä huoli erityisesti junioripelaajien kehittämisestä. Seuroilla on oltava pelaajakehitysohjelma, seurojen on noudatettava hyvän hallinnon periaatteita, seurojen talouden on oltava vakaa ja olosuhteiden kunnossa. Seuroilla on oltava vastuullisuusohjelma, joka kattaa taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuullisuuden.

Suomessa sallitaan akatemiajoukkueiden pelaaminen yhtä sarjatasoa emoseuraa alempana. Koska solidaarisuusraha jaetaan Veikkausliigaseuroille, tästä seuraa epätasa-arvoinen tilanne Ykkösliigassa. Sarjassa on mukana akatemiajoukkueita, jotka eivät tavoittele nousua Veikkausliigaan ja hyötyvät samaan aikaan emoseuran saamasta solidaarisuusrahasta.

Vuonna 2023 Helsingin Sanomat uutisoi Veikkausliigaseurojen rahapotin kasvaneen lyhyessä ajassa 20-kertaiseksi. Rahapotti on paisunut 20-kertaiseksi – silti Suomessa eletään kädestä suuhun | HS.fi.

Mediasopimuksien, solidaarisuusrahan ja avautuvien vedonlyöntimarkkinoiden myötä Veikkausliigan sarjapaikan arvo lähestyy miljoonaa euroa vuodessa. Ykkösliigan sarjastatus tuo rahaa muutamia kymmeniä tuhansia euroja. Kuilu Veikkausliigan ja Ykkösliigan välillä kasvaa kovaa vauhtia. UEFA:n tavoite tasoittaa kilpailullista tasapainoa toteutuu ehkä kansainvälisesti, mutta siirtää ongelman kansalliseksi. Kuilu kasvaa Ykkösliigan lisäksi alempiin sarjoihin.

Veikkausliigan tilinpäätösanalyysin seurat

Veikkausliigassa kaudella 2024 pelasi 12 joukkuetta. Kaikkien joukkueiden toiminta on osakeyhtiömuotoista. Seuraosakeyhtiöiden päätoimiala on seuran edustusjoukkueen toiminta. Taustalla on usein seuran rekisteröity yhdistys, joka vastaa seuran junioritoiminnasta.

Vertailuissa ei ole huomioitu mahdollisia osakeyhtiöiden muita liiketoimintoja eikä Oy:n ja Ry:n välisen siirtohinnoittelun vaikutusta yhteisöjen tuloksiin. HJK Oy, FC Inter Turku Oy ja SJK Oy ovat osa konsernia. HJK:n osalta luvut ovat emoyhtiön tilinpäätöksestä ilman Helsinki Cup Oy:tä ja Helsinki Stadion Management Oy:tä. FC Inter Turku Oy on osa Alfons Håkans -konsernia.

Vertailuissa Veikkausliigaseurojen keskiarvoluvut on otettu myös ilman HJK Oy:tä, koska HJK:n vaikutus kokonaisuuteen on poikkeavan suuri. Koko analyysi on nähtävänä tekstiosa alla.

Liiketoiminnan tuotot

Liikevaihto kuvaa, miten paljon seura on onnistunut luomaan myyntiä toiminnallaan. Liiketoiminnan muut tuotot ovat tuottoja, jotka eivät synny varsinaisesta liiketoiminnasta. UEFAn solidaarisuusraha on tyypillinen avustusluontoinen erä, joka kuuluu liiketoiminnan muihin tuottoihin. Alla kuva veikkausliigayhtiöiden tuotoista vuonna 2024.

Suurimmat liiketoiminnan tuotot olivat HJK:lla (10,1 miljoonaa euroa), Ilveksellä (4,5 miljoonaa euroa) ja KuPS:lla (2,5 miljoonaa euroa). Tuotot vaihtelevat 1,1 miljoonasta eurosta (Ekenäs IF) 10,1 miljoonaan euroon (HJK). Keskiarvotuotot (ilman HJK:ta) olivat noin 2,2 miljoonaa euroa ja kasvoivat edellisestä vuodesta noin 250 000 euroa.

Henkilöstökulut

Kulueristä on erikseen kiinnitetty huomiota henkilöstökuluihin. Henkilöstökulut sisältävät pelaajabudjetin, seuraorganisaation ja valmennuksen palkat sivukuluineen.

Kannattavasti toimineen HJK:n henkilöstökulut olivat 52 % liikevaihdosta. AC Oulun ja FC Interin henkilöstökulut ylittivät yhtiön liikevaihdon. Ekenäs IF:n henkilöstökulujen suhde liikevaihtoon oli pienin, 44 %. Keskimäärin veikkausliigayhtiöiden henkilöstökulut liikevaihdosta (ilman HJK:a) olivat 74 % liikevaihdosta (edellinen vuosi 85 %).

Seurojen julkisuuteen ilmoittamien pelaajabudjettien laskentatavoissa lienee merkittäviä eroja. Julkisuuteen ilmoitetut pelaajabudjetit ovat kasvaneet 11 % vuodesta 2022 vuoteen 2024. Julkisesti ilmoitetut pelaajabudjetit ovat noin puolet tilinpäätösten henkilöstökuluista. Tästä voisi olettaa, että toteutunut pelaajistojen kustannus on merkittävästi suurempi. Alla kuva ilmoitettujen pelaajabudjettien kehityksestä vuosina 2022 – 2024.

Suurin ilmoitettu pelaajabudjetti oli vuonna 2024 HJK:lla 2,2 miljoonaa euroa ja pienin IFK Mariehamnilla 478 000 euroa. Tekstiosan alla olevasta taulukosta löytyy, minkä verran seurat käyttivät ilmoittamaansa pelaajabudjettia yhden sarjapisteen saamiseksi. Osa seuroista tavoitteli tuloksia myös eurocupissa, joka edellyttää suurempaa pelaajabudjettia ja antaa mahdollisuuden rahahanojen avautumiselle.

Kannattavuus

Positiivisen tuloksen vuonna 2024 tekivät Ekenäs IF, FC Lahti, HJK, IFK Mariehamn, Ilves ja VPS. HJK:n tulos oli 857 000 euroa (8 % liikevaihdosta). Ilveksen taloudellinen tulos otti jättiharppauksen. Tulos vuonna oli 348 000 euroa posiitivinen, kun vielä edellisellä 17 kk kestäneellä tilikaudella tulos oli 1,3 miljoonaa euroa tappiolla.

Muiden seurojen taloudellinen tulos oli tappiollinen. Suurimman tappion tekivät FC Inter -1,8 miljoonaa euroa, AC Oulu 1,4 miljoonaa euroa ja SJK 0,8 miljoonaa euroa. FC Inter Oy sai 1,8 miljoonaa euroa konserniavustusta, jota ei ole tässä huomioitu varsinaisen toiminnan tulokseen (samoin SJK, joka sai konserniavustusta 160 000 euroa). Keskimäärin seurayhtiöt tekivät tappiota 22 % liikevaihdosta (ilman HJK:ta). Kannattavuus on karu, mutta parannusta edelliseen vuoteen tuli merkittävästi, jolloin tappio liikevaihdosta oli keskimäärin 40 %.

Alla veikkausliigaseurojen tulokset tilikaudella 2024.

Veikkausliigayhtiöiden tuloksen keskiarvon kehitys 2022 – 2024 (ilman HJK:ta).

Kumulatiivinen (tilikausien yhteenlaskettu) tulos oli vuoden 2024 lopussa positiivinen vain HJK:lla (5, 9 miljoonaa euroa). Kumulatiivinen tappio on pienemmillään Ekenäs IF:llä (40 000 e) ja suurimmillaan KuPS:lla 14 miljoonaa euroa, SJK:lla 7,8 miljoonaa euroa ja AC Oululla 4,4 miljoonaa euroa.

Veikkausliigayhtiöiden kumulatiiviset tappiot ilman HJK Oy:tä ovat yhteensä noin 35 miljoonaa euroa ja HJK Oy:n kanssa noin 29 miljoonaa euroa. Mahdolliset osingonjaot pienentävät kumulatiivisia voittoja ja tappiota, mutta HJK Oy lienee ainoa yhtiö, jolla on viime vuosina ollut voitonjakokelpoisia varoja tai perusteita voitonjakoon.

Vakavaraisuus ja maksuvalmius

Oma pääoma oli tilikauden 2024 päätteeksi positiivinen HJK:lla, Ekenäs IF:llä, FC Hakalla, IF Gnistanilla, IFK Mariehamnilla, Ilveksellä, KuPS:lla ja SJK:lla. Oma pääoma oli negatiivinen AC Oululla, FC Interillä, FC Lahdella ja VPS:lla. Keinot oman pääoman palauttamiseksi ovat voitollinen toiminta, osakeanti ja yhtiöön tehtävät oman pääoman ehtoiset sijoitukset (rahastointi tai pääomalaina).

Veikkausliigan lisenssiehtoihin tuli vuoden 2025 alusta voimaan sääntö, jonka mukaan veikkausliigayhtiön oman pääoman tulee olla positiivinen. Jos oma pääoma on negatiivinen, tulee oman pääoman vahvistua 10 %:lla edelliseen tilinpäätökseen verrattuna. Mielenkiintoista on, ovatko yhtiöiden jatkuva pääomittaminen ja konserniavustukset jatkossa dopingia vai fair play. Edellytetäänkö lisenssiehdoissa talouden tervehdyttämistä myös toiminnan tuloksen kannalta?

Vaikuttaa siltä, että useissa veikkausliigayhtiöissä on reagoitu lisenssiehtojen muutokseen tilikaudella 2024. Vielä tilikaudella 2023 vain kahden veikkausliigayhtiön oma pääoma oli positiivinen. Tilikauden 2024 lopussa kahdeksan yhtiön oma pääoma oli positiivinen.

Pääomalaina lasketaan yhtiön oman pääoman eriin, jos pääomalainalla ei ole maksuaikataulua eikä vakuutta. Lyhennyksiä ja korkoa voi maksaa vain vapaan oman pääoman puitteissa. Omistajien yhtiöille myöntämien lainojen muuttaminen pääomalainoiksi lienee ollut merkittävin toimenpide oman pääoman vahvistamiseksi.

Yhtiöiden rahat ja saamiset ovat keskimäärin (ilman HJK:a) riittäneet tilinpäätöshetkellä kahden ja puolen kuukauden menoihin ilman rahoituksen kassavirtaa. Maksuvalmius on kireä.

VEIKKAUSLIIGASEUROJEN TALOUDELLINEN TILANNE

Veikkausliigajoukkueiden kannattavuus, maksuvalmius ja vakavaraisuus ovat heikolla tasolla. HJK Oy on poikkeus, joka kaikilla em. mittareilla on erinomaisessa kunnossa taloudellisilta toimintaedellytyksiltään.

Seuratulla kolmen vuoden jaksolla IFK Mariehamn on toiminut vakaasti ja tehokkaasti suhteessa käytettyihin resursseihin muihin yhtiöihin. Ilveksen kannattavuus parantui hurjasti Tammelan uudelle stadionille muuton myötä. SJK ja IF Gnistan ovat tehneet merkittävät oman pääomaa vahvistavat toimenpiteet.

Veikkausliiga-seurayhtiöiden toiminta vaikuttaa jatkossakin olevan merkittävästi osakkeenomistajien tuen ja pääomistusten varassa. UEFA:n solidaarisuusrahan ja mediatuottojen kasvu sekä vedonlyöntimarkkinoiden vapautuminen nostavat sarjastatuksen tuomaa tuottoa. Kaikki nämä vaikuttavat siihen, että kuilu Veikkausliigan ja Ykkösliigan seurojen välillä kasvaa entisestään.

Omistajilta ja UEFA:lta tulevan rahan edellytetään ja toivoisi vahvistavan seurojen rakenteita, taloutta, pelaajapolun kehitystä ja olosuhteita. Vaarana on, että kasvavat tuotot hupenevat vuosikuluihin ja nopean menestyksen tavoitteluun. Veikkausliigan sarjapaikan menetys alkaa olla taloudellinen katastrofi. Pitkien sitoumusten tekeminen on suuri riski. Tulopohjasta voi tippua puolet pois sarjapaikan menetyksestä.

Rovaniemellä 12.10.2025

Poikamatti

Tilinpäätöstietojen lähde: Alma Talent ja Suomen Asiakastieto

Katso koko tilinpäätösanalyysi tästä