Joukkueenjohtaja Kari Muikku saa virtaa hyvästä porukkahengestä

Pitkät pelimatkat ympäri Suomea eivät väsytä kokenutta joukkueenjohtajaa. Hyvässä porukassa akut enemmän latautuvat kuin kuluvat.

Kari Muikun suhde Rovaniemen Palloseuraan alkoi miesten edustusjoukkueen kannattamisesta 1980-luvun puolivälissä.

– Olin silloin töissä Saariselällä ja muistan, miten joskus piti järjestellä töitä siten, että pääsi lähtemään iltapäiväkahveilta ajoissa kohti Rovaniemeä, jotta varmasti ehti peliin. Noilta ajoilta erityisenä on jäänyt mieleen Suomen Cupin finaalit ja ikimuistoiset matkat niihin minibussilla ja junalla.

Rakennusalalla työuran tehnyt Muikku on liikkunut töiden perässä välillä Norjan puolella asti. RoPS-fanitus on ollut välillä aktiivisempaa, välillä on ollut hieman vähemmän aikaa omistautua. Kun perheeseen syntyneestä kolmesta pojasta kaksi löysi harrastuksen ja myöhemmin intohimon jalkapallon parista, oli selvää, että myös isä on mukana joukkueen toiminnassa.

– 2000-luvun alkupuolelta asti olin hyvin tiiviisti mukana poikien joukkueissa sekä RoPS:ssa että FC Lynxissä ja FC Santa Clausissa. Aloitin ensin huoltajana ja myöhemmin nappularyhmän vetäjänä, josta kasvoi kovatasoinen ikäkausijoukkue ja vuodesta 2014 joukkueenjohtajana.

Kari Muikulle kaikkein antoisinta joukkuetoimijana on ollut nähdä pelaajien kehittyvän kohti omaa maksimipotentiaalia. Huomattavan monista onkin tullut huipputason pelaajia Suomen ylimmille sarjatasoille. Muikku seuraa edelleen tiiviisti “entisten poikiensa” otteita.

– Olen laskenut, että 21 pelaajaa niistä nuorista pojista on pelannut liigatasolla. Esimerkiksi Miska Ylitolvasta ja Luka Kuittisesta näki kyllä jo nuorena, että mahdollisuuksia on vaikka mihin. Ja hienosti ovat lupauksia myös lunastaneet.

Seuratoimintaan kuuluva talkootyö on ollut Muikulle aina mielekästä ja itsestään selvää.

– Olen luonteeltani sellainen, että tekemistä pitää olla. Olen vuosien varrella tottunut tekemään kahta työtä ja seurahommat ovat menneet siinä samalla. Olen nauttinut poikien kanssa olemisesta ja reissaamisesta. Vuosien varrelta on mahtavia reissumuistoja ulkomailta asti.

Uusien ystävyyksien ja tuttavuuksien määrää, joita jalkapallon kautta elämään on tullut, on vaikea laskea.

– Minulle tämä kaikki antaa valtavan paljon. Työelämässäkin olen aina ajatellut, että vaikka muuten olisi hyvä työ, mutta jos ei ole hyvä olla, niin lopetan heti. Mutta tässä touhussa on ollut hyvä olla ja siksi sitä ei malta lopettaa.

Välillä pieni rauhoittuminen on kuitenkin käynyt jo mielessä.

– Viime kauden jälkeen jo mietin, että jos jättäisin jojo-hommat muille. Mutta sitten kuulin, että meille tulee uusi valmentaja ja arvelin, että se on aina mielenkiintoista. Kun kysyttiin, niin lähdin sitten kuitenkin ja siinä ne on taas viikonloput menneet huhtikuusta asti. Vierasreissuissa menee usein koko viikonloppu ja talvellakin reissattiin harkkamatseissa Ruotsin puolella. Mutta mukavaa on taas ollut.

Joukkueessa vallitseva henki on kaikkina vuosina ollut Kari Muikulle tärkein mukana pitävä voima.

– Norjassa ollessani tykkäsin kovasti sikäläisestä urheilukulttuurista ja siihen kuuluvasta yhteisöllisyydestä ja positiivisesta itseluottamuksesta. Samaa näkyi myös tämän kesän MM-kisojen Norjan maajoukkueessa. Myös tämä nykyinen RoPS-joukkue on täynnä todella mukavaa porukkaa, jossa on kaikilla hyvä olla ja se näkyy mielestäni myös kentällä.

RoPS:ssa toimii iso määrä vapaaehtoisia. Jokaisen vapaaehtoisen panos on seuralle tärkeä. Kerromme tämän vuoden aikana vapaaehtoisten työn tärkeydestä verkkoartikkeleiden sarjassa.

Teksti: Anne Raja-Hanhela
Kuvat: Tuomas Luiro