Jatkossakin ylpeästi suomifutiksen outo lintu?
Paluu suomalaisen jalkapallon huipulle ei tule ilmaiseksi. Tässä kirjoituksessa pohdin vastausta usein esitettyyn kysymykseen yhtiöittämisestä ja sen mahdollisista vaihtoehdoista.
RoPS on ollut koko 75-vuotisen historiansa ajan rekisteröity yhdistys (ry). Yhdistys oli pitkään vakavarainen, mutta vuosien heikko taloudenpito johti lähes konkurssiin vuonna 2022. Sittemmin talous on oikaistu. Velkojen maksuohjelmat ulottuvat vuoteen 2029. Velkapääoma on pienentynyt lähtötilanteen 700 000 eurosta noin 300 000 euroon. Viimeinen maksuhäiriömerkintä poistuu 1.1.2026. Akuutti kriisi on vältetty, ja seuraavat vuodet ollaan rakennusvaiheessa.
Miten rakentaa menestyvä seura taloudellisesti kestävästi?
RoPS:n strategian (2023–2030) tavoitteena on talouden ehdoilla tapahtuva, pitkälti seuran omiin kasvatteihin perustuvien edustusjoukkueiden pelaaminen kahdella ylimmällä sarjatasolla. Pelaajakehityksen kannalta on tärkeää, että nuoret pääsevät riittävän haastavaan ympäristöön mahdollisimman aikaisin. Lisäksi Rovaniemellä on vetovoimatekijöitä, jotka houkuttelevat myös muualta tulevia nuoria.
Yhdistysmuotoisena seurana RoPS on ollut poikkeus Suomen pääsarjoissa. Kysymys tulevaisuudesta kuuluukin: olisiko nyt aika yhtiöittää edustusjoukkueiden toiminta kuten moni muu seura on tehnyt – vai vahvistaa jäsenpohjaa ja säilyttää ry-malli?
Vaihtoehto 1: Osakeyhtiö (Oy)
Omistajuus ja päätöksenteko
- Ylintä valtaa käyttävät osakkeenomistajat yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksen äänivalta on yleensä sidottu omistettujen osakkeiden määrään.
- Tyypillisesti suurimmat osakkeenomistajat valitsevat edustajikseen hallituksen, joka päättää strategiasta ja nimittää toimitusjohtajan.
- Osakkeet ovat kauppatavaraa – arvo voi nousta tai laskea.
Riskien rajaus
- Yhtiöittäminen tuo läpinäkyvyyttä toimintaan.
- Riskit rajataan osakeyhtiöön. Konkurssi ei kaada koko seuraa. Taustalla voi edelleen toimia ry, joka omistaa nimen ja hoitaa junioritoiminnan.
Talous
- Rahoituksen hankinta on joustavampaa esimerkiksi osakepääomana ja pääomalainana.
Vaihtoehto 2: Rekisteröity yhdistys (ry)
Omistajuus ja päätöksenteko
- Yhdistyksen ”omistavat” sen jäsenet. Jokaisella jäsenellä on yksi ääni kevät- ja syyskokouksessa.
- Jäsenet päättävät strategiasta, toimintasuunnitelmasta ja budjetista sekä valitsevat johtokunnan.
Talous
- Johtokunta toimii jäsenkokouksen hyväksymän budjetin puitteissa ja hankkii rahoitusta jäsenkokouksen valtuuttamana.
Osakeyhtiömalli on eittämättä päätöksenteon ja rahoituksen keräämisen suhteen yhdistystä tehokkaampi. Rahalla saa yleensä valtaa suorassa suhteessa. Jalkapalloyhtiöiden vuosittaiset osakeannit näyttäytyvät enemmän vastikkeen omaisina suorituksina, jotka mahdollistivat normaalin toiminnan jatkumisen, kuin tulevia kassavirtoja kasvattavien investointien rahoittamisena.
Yhdistyksessä jäsenet, sen sijaan että osallistuisivat epäsäännöllisen säännöllisesti osakeanteihin, maksavat vuotuisen jäsenmaksun, jolla katetaan seuran toimintakuluja.
Yhteisömuoto sinällään ei ratkaise toiminnan parempaa läpinäkyvyyttä, ammattimaisuutta tai riskien hallintaa. Laki on velvoittavampi osakeyhtiöissä, mutta lopulta yhteisön oma kyky suunnitelmallisuuteen, hyvään hallintoon ja päätöksiin ratkaisee laadun.
Mitäpä, jos RoPS:n jäseniä olisi 700 henkilön sijasta 2000?
RoPS:n jäsenmaksu on 70 euroa vuodessa. Vuonna 2025 jäsenmaksun maksaneita jäseniä oli 126 henkilöä. RoPS:n junioripelaajien lisenssimaksu sisältää 10 euron nimellisen jäsenmaksun. Heitä oli yhteensä 430 pelaajaa. Ainaisjäseniä RoPS:lla on 137. Yhteensä jäsenmaksuja kertyi vuonna 2025 noin 15 000 euroa.
RoPS:ssa seuran hallinnoima liikevaihto on ensi vuonna noin miljoona euroa. Budjetti koostuu seuran hallinnosta, nuorisotoiminnasta sekä naisten ja miesten edustusjoukkueen toiminnasta.
Seuran hallinto puolestaan koostuu monesta yksittäisestä tekijästä, joita ilman seura ei yksinkertaisesti pysty toimimaan: vuokrat, tilitoimisto kirjanpidon kumppanina, puhelin- ja tietoliikenneyhteydet, verkkosivut, pankki- ja vakuutuspalvelut jne. Jotta välttämättömät toiminnot ja toiminnan organisointi onnistuvat, tarvitaan työntekijöitä lajin johtamiseen sekä asiantuntijarooleihin, kuten talouteen ja viestintään. Toiminnanjohtajakin seuralle nimitetään talouden niin salliessa. Yllä kuvatut hallinnon kustannukset ovat vuosittain noin 140 000 euroa.
Jos RoPS:lla olisi 2000 vuosittain jäsenmaksun maksavaa jäsentä, jäsenmaksujen kertymä olisi nykyisellä jäsenmaksulla juuri tuo 140 000 euroa. Jokainen seuran toiminnan merkitykselliseksi kokeva maksaisi 5,83 euroa kuukaudessa vastiketta siitä, että seura on olemassa.
Tällöin junioripelaajilta perittävät lisenssimaksut, kannattajien kausikortit ja otteluliput ja yhteistyökumppaneiden sponsorointi kohdistuisivat suoraan lajitoimintaan ja sen kehittämiseen. Me seuran jäsenet (=omistajat) vastaisimme yhdistysvastikkeellamme siitä, että seuran perustoiminnot ovat kunnossa.
RoPS:n sinistä pelipaitaa ovat kantaneet kymmenet tuhannet entiset nuoret. Seuran kannattajien yhteisö on vieläkin suurempi. Olisiko 2000 jäsentä sittenkään utopiaa?
Oma ääneni menisi mieluusti vaihtoehdolle kaksi – olkoonkin, että sillä RoPS:n elämä jatkuisi outona lintuna Suomen pääsarjoissa.
2.1.2026 Rovaniemellä
Poikamatti
Palaute ja ideat: matti.poikajarvi@rops.fi, 040-5388 325
Tule mukaan RoPS:n jäseneksi vuonna 2026 ja varmista, että RoPS:n matka Suomen futiskartalla jatkuu – sille paikalle, mikä RoPS:lle kuuluu:
KYSELY: Mikä asia on sinulle merkityksellinen RoPS-jäsenyydessä?
Osallistu kyselyyn tästä linkistä: https://fi.surveymonkey.com/r/QMKCG5W
Osallistuneiden kesken arvotaan tyylikäs RoPS-pipo!
Kaikki kyselyyn vastanneet voivat halutessaan osallistua RoPS-pipon arvontaan. Jos osallistut arvontaan, täytä erillisen linkin kautta nimesi ja puhelinnumerosi. Otamme yhteyttä voittajaan.
Vastaathan kyselyyn 15.1. 2026 mennessä.