RoPS Liikkis liikuntakerhotoiminta

Rovaniemen Palloseura Ry vastaa Ounasrinteen Monitoimitalolla järjestettävästä Liikkis Liikuntakerhotoiminnasta. Kerhotoiminta on tarkoitus aloittaa syksyllä 2017. Toiminnasta tehdään yhteistyösopimus Rovaniemen kaupungin kanssa.

1. Toiminta-ajatus ja tavoitteet

1.1. Toiminta-ajatus 

Liikuntakerhotoiminnan järjestämisen lähtökohtana on turvallisen kasvuympäristön tarjoaminen lapselle. Toiminnan keskeisenä tarkoituksena on tukea lapsen kasvua ja kehitystä sekä tukea perhettä ja koulua niiden kasvatustehtävässä. Toiminta on vahvasti osa kouluyhteisöä, lapsen päivittäistä toimintaympäristöä ja sitä toteutetaan joko koulun tiloissa tai sitä lähellä sijaitsevissa toimintaan soveltuvissa toimintatiloissa tai -ympäristöissä.

Toiminnan sisällössä kiinnitetään erityistä huomiota liikunnallisten virikkeiden luomiseen. Liikuntakerhossa liikutaan päivittäin ohjatusti ja omatoimisesti. Tavoitteena on kehittää perusliikuntataitoja sekä tutustuttaa uusiin liikuntamuotoihin ja erilaisiin toimintaympäristöihin.

1.2. Tavoitteet

Liikuntakerhotoiminnan yleisenä tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä sekä luoda pohja hyvälle kasvulle ja kehitykselle. Keskeistä lapsen ja perheen kannalta on se, että varhaiskasvatus, esi- ja alkuopetus sekä liikuntakerhotoiminta muodostavat lapsen kasvun ja kehityksen kannalta myös sisällöllisesti johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden jossa lapsen ja perheen tarpeet huomioidaan.

Tavoitteena on:

  • järjestää lapselle koulupäivän ulkopuolella mahdollisuus olla turvallisessa ja valvotussa toiminnassa, jonka toteuttamisesta vastaavat ammattitaitoiset ohjaajat. 
  • mahdollistaa lapselle mielekästä, virkistävää ja laadukasta vapaa-ajan toimintaa, joka osaltaan tukee lapsen koulunkäyntiä ja oppimista.  
  • luoda ilmapiiriltään kiireetön, turvallinen ja monipuolinen toiminta- ja kasvuympäristö, jossa korostuvat hyvät ihmissuhteet sekä tilojen suunnitelmallinen käyttö. 
  • edistää lasten tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa ja lisätä osallisuuden mahdollisuuksia. 

2. Keskeiset sisällöt ja suunnittelun periaatteet

Lähtökohtana on hyödyntää toiminnassa mukana olevien toimijoiden monipuolista tarjontaa, ammattitaitoa ja kokemusta. Toiminnan suunnittelun tulee ohjautua sen perusteella, mikä tuottaa lapselle iloa, virkistystä, oppimista ja oivallusta. Suunnittelussa tulee huolehtia lapsen tarpeesta olla myös välillä itsekseen ja mahdollisuudesta rauhoittua turvallisessa ilmapiirissä koulupäivän jälkeen. Toimintaa järjestettäessä tulee huolehtia tasapainoisesta kokonaisuudesta, jossa lapsen osallisuus otetaan huomioon jo toiminnan suunnitteluvaiheessa. Ohjaajilla on vastuu lapsen kasvatuksesta kyseisen yhteisön jäseneksi. Lapsen tarpeista lähtevä toiminnan suunnittelu vahvistaa tunnetta omaan ryhmään kuulumisesta. Toiminnan järjestäjät määrittelevät ja valitsevat toiminnan yksityiskohtaiset sisällöt. Näihin vaikuttavat toimijan omat vahvuudet, painotukset sekä käytännön mahdollisuudet.

2.1 Liikunnalliset elämykset ja ulkoilu

Toiminnassa painotetaan monipuolisten liikunnallisten elämysten tarjoamista kaikille lapsille tasapuolisesti. Jokaiseen kerhopäivään sisältyy lapsille sopiva määrä monipuolista ja virkistävää liikuntaa. Liikunnallisuutta tuodaan esiin ennen kaikkea liikunnallisten pelien ja leikkien kautta. Liikunnalla lapsille pyritään luomaan onnistumisen elämyksiä sekä mahdollisuuksia itsensä ilmaisuun. Ohjatussa ja turvallisessa ympäristössä lapsille tarjotaan mahdollisuuksia liikkua monipuolisesti ja hauskasti. Näin lasta ohjataan kohti omatoimista ja aktiivista elämäntapaa.

Toiminnan järjestämisessä tulee kiinnittää huomiota riittäviin ja monipuolisiin sisä- ja ulkotiloihin, jotka mahdollistavat päivittäisen liikunnan ja ulkoilun toteutumisen. Jokaisella lapsella on oikeus koulupäivän jälkeen leikkiä ja pelata ulkona turvallisessa ympäristössä. Ulkona tapahtuvan toiminnan tueksi toiminnan järjestäjä voi hyödyntää toimintaympäristössä jo olemassa olevia valmiita kalusteita ja materiaaleja tai hankkia ulkoliikuntaan erityisesti soveltuvia välineitä ja varusteita. Toiminnassa hyödynnetään aktiivisesti Ounasvaaran tarjoamia retkeilymahdollisuuksia. Päivittäisen liikkumisen toteuttaminen on ohjaajien vastuulla. Kerhon toiminnassa tulee kiinnittää eritystä huomiota vähän liikkuvien lasten liikkeelle saamiseen, sillä liikunta tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja kehitystä. Liike on lapselle oppimisen väline ja monipuolinen liikkuminen edistää lapsen oppimista. Ilo, leikki ja myönteiset kokemukset tehostavat oppimista. Myös lasten omille oivalluksille ja ideoille annetaan tilaa. Toimintapaikkaan on hyvä hankkia riittävästi liikunnan perusvälineitä. Niitä valitessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että välineitä on:

  • sekä sisällä että ulkona tapahtuvaan toimintaan jokaiselle jotakin
  • sekä vilkkaammille että rauhallisimmille välineet soveltuvat
  • sekä ohjattuihin tuokioihin että omatoimiseen liikkumiseen

2.2 Eettinen kasvu ja yhdenvertaisuus

Toiminnassa painotetaan muiden huomioimista, ystävällisyyttä, auttamista ja yhteisiä keskusteluja lapsille tärkeistä asioista. Lapsen itseluottamusta ja arvostamista tuetaan ja jokaista lasta kohdellaan yksilönä. Lapsi hyväksytään omana itsenään ja lasta ohjataan hyväksymään myös toiset ihmiset huolimatta erilaisista lähtökohdista ja kyvyistä.

Toimintaan on hyvä luoda yhteiset säännöt, joita kaikki noudattavat. Toiminnassa lapsia ohjataan kasvamaan vähitellen vastuuseen:  

  • omasta hyvinvoinnista ja terveellisistä elämäntavoista 
  • toisten hyvinvoinnista sekä siihen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista 
  • oman toiminnan aiheuttamista tunteista ja seurauksista itselle ja toisille 
  • ryhmän toimintaan liittyvistä säännöistä ja sopimuksista

2.3 Leikki ja vuorovaikutus

Liikuntakerhotoiminnassa leikitään joka päivä. Lapsi saa leikkiä ja rentoutua koulupäivän jälkeen ikätovereidensa seurassa. Leikeissä lapset voivat tuntea iloa, käyttää mielikuvitusta, luovuutta ja kehittää vuorovaikutustaitoja. Leikki jakaantuu vapaaseen leikkiin ja ohjattuihin leikki- ja toimintatuokioihin sisällä ja ulkona. Vapaassa ja omatoimisessa leikissä lapset leikkivät itsenäisesti ohjaajan tukiessa taustalla leikin sujumista. 

Vuorovaikutustaitoja ohjaajat harjoittavat kannustamalla lapsia

  • leikkimään keskenään 
  • opettelemaan ja sopimaan säännöistä sekä niissä pysymistä 
  • ratkaisemaan ristiriitoja 
  • huomioimaan muita, esimerkiksi harjoittelemalla vuoron odottamista erilaisissa tilanteissa

Ohjatuissa leikki- ja toimintatuokioissa ohjaaja toimii leikin johtajana tukien leikin sujumista. Toimintatuokioita järjestetään esimerkiksi musiikki- ja liikuntaleikkien, pallopelien sekä piha- ja perinneleikkien parissa. Ohjattujen tuokioiden suunnittelu lähtee lasten tarpeista ja heidän mielenkiinnon kohteistaan. Leikkejä varten toimintapaikassa on sopivia leluja ja leikkivälineitä, lautapelejä, ulko- ja sisäpelivälineitä.

2.4 Ruokailu ja lepo

Toimintaan osallistuvalle lapselle kuuluu päivittäinen välipala. Välipalan yhteydessä edistetään kasvatuksellisesti terveellisiä ravintotottumuksia ja se nautitaan kiireettömässä ja rauhallisessa ilmapiirissä hyviä tapoja noudattaen. Välipalan tulee olla vaihteleva, täyspainoinen ja riittävä, mutta sen tarkoitus ei ole korvata koululounasta. Hyvä välipala koostuu terveellisistä peruselintarvikkeista. Toiminnan järjestäjä tiedottaa huoltajille toimintapaikkakohtaisista välipala-asioista. Pyritään hyödyntämään Rovaniemen kaupungin ruokapalvelukeskuksen palveluita. Liikuntakerhotoiminnan tilat suunnitellaan sellaisiksi, että lapsilla on mahdollisuus levähtämiseen esimerkiksi lukunurkkauksissa, sohvilla tai muunneltavilla patjaryhmillä. Ohjaajat luovat lapsille mahdollisuuksia myös rauhoittumiseen ja itsekseen olemiseen. 

3. Toiminnan järjestämiseen liittyvät keskeiset asiat

Liikuntakerhotoimintaan voivat hakea pääsääntöisesti peruskoulun 1.–2. luokan oppilaat.

3.1 Toimintapaikat ja -tilat

Toimintaympäristön tulee olla fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen. Toimitilat ja välineet tulee olla tarkoituksenmukaisia ja toimintaan sopivia. Jokaisella ryhmällä tulee olla käytössään sekä sisä- että ulkotilat. Ulkotilojen turvallisuuteen ja lapsiryhmän valvontaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Liikuntakerhotoiminnan ohjaajan tulee huolehtia siitä, ettei lapsi joudu väkivallan tai muun kiusaamisen kohteeksi kerhotoiminnassa.

3.2 Toiminta-aika

Päivittäinen toiminta alkaa lapsen koulutyön päätyttyä ja päättyy joko klo 16.00 tai klo 17.00 toiminnan järjestäjästä riippuen. Liikuntakerhotoiminnassa noudatetaan samoja koululautakunnan vahvistamia lukuvuoden aloitus- ja päättymispäiviä, kuin kaupungin kouluissakin. Lauantaikoulupäivinä ei liikuntakerhotoimintaa järjestetä.

3.3 Toimintamaksu

Liikuntakerhotoiminnasta peritään kuukausittainen asiakasmaksu. Asiakasmaksu peritään jokaiselta kuukaudelta, jona lapsi osallistuu toimintaan. Mahdollisesti kesäkuulle ajoittuvista toimintapäivistä ei peritä asiakasmaksua. Jos lapsi ei sairautensa vuoksi voi kalenterikuukauden aikana osallistua toimintaan yli 10 päivänä, maksusta peritään vain puolet. Jos sairaudesta aiheutuva poissaolo kestää koko kalenterikuukauden, maksua ei peritä. Jos lapsi ei muusta etukäteen ilmoitetusta syystä osallistu koko kalenterikuukautena, maksuna peritään puolet kuukausimaksusta. Sairauspoissaolosta tarvitaan terveydenhoitajan tai lääkärin todistus. Liikuntakerhotoimintapaikan irtisanominen tehdään kirjallisesti vähintään yhtä kalenterikuukautta ennen muutoksen alkua.

3.4 Toiminnasta tiedottaminen

Liikuntakerhotoiminnasta tiedotetaan kaikkia 1.-2. luokkalaisten oppilaiden huoltajia. Toiminnasta voidaan jakaa esitteitä tai siitä voidaan tiedottaa sähköisesti. Kerhovuoden aikaisista tapahtumista ja toiminnasta tiedottaminen koteihin tapahtuu Wilman kautta tai jaettavilla paperitiedotteilla.

3.5 Lasten lukumäärä ja toiminnan laajuus

Toiminnan alkaessa syksyllä 2017 pyritään saamaan mukaan vähintään 30 lasta.

3.6 Lapsiryhmän koko ja henkilöstön resursointi

Ohjaaja on lapselle aikuisen esimerkki, innostaja ja turvallisuuden luoja. Palveluntuottaja järjestää liikuntakerhotoimintaa omalla henkilökunnallaan. Lähtökohta ryhmiä rakennettaessa on, että ryhmällä on vähintään kaksi ohjaajaa. Kahden ohjaajan toimintamallilla mahdollistetaan turvallinen, monipuolinen ja suunnitelmallinen toiminta. Ohjaajaa kohden on noin 10–15 yleisopetuksen oppilasta. Erityisen tuen oppilaiden sijoittelussa tarkastellaan ryhmää kokonaisuutena ja oppilaan mahdollisuuksia toimia ryhmässä ja huomioidaan näkökohdat ryhmäkokoa pienentämällä ja/tai ohjaajien määrää lisäämällä.

Valtioneuvoston asetuksella (115/2004) säädetään perusopetuslain 8a luvussa tarkoitetun aamu- ja iltapäiväohjaajan kelpoisuusvaatimuksista.  Henkilöstöltä edellytetään sitoutuneisuutta ja kykyä reagoida lapsen tunteisiin ja tarpeisiin. Ryhmän ohjaaminen edellyttää suunnitelmallista työotetta sekä kykyä toimia itsenäisesti ryhmän vastuullisena aikuisena.

Ohjaajien ammatillista osaamista työskentelyssä tukea tarvitsevien lasten kanssa vahvistetaan mm. perehdytyksen avulla. Ohjaajien työtä voidaan tukea myös erityisopettajien tai oppilashuoltohenkilöstön antaman konsultaation avulla. Yhteistyö koulun kanssa lisää oppilaantuntemusta ja täydennyskoulutus varmistaa osaamista.

Liikuntakerhotoiminnan tehtävissä toimivat henkilöt perehdytetään henkilötietojen käsittelyyn, salassapitoon ja vaitiolovelvollisuuteen liittyviin säädöksiin sekä lastensuojelulain velvoitteisiin.

3.7 Ohjaajien rikostaustan selvittäminen

Liikuntakerhontoiminnan järjestäjä selvittää lasten kanssa työskentelevän henkilökuntansa rikostaustan siten kuin lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetussa laissa (504/2002) säädetään. Järjestäjä toimittaa tarvittaessa kaupungille tiedon siitä, että lasten kanssa työskentelevien henkilöiden rikostausta on selvitetty ja sitoutuu ilmoittamaan mahdollisista muutoksista toiminnan aikana.

3.8 Turvallisuus- ja pelastussuunnitelma

On tärkeää, että liikuntakerhotoimintaan osallistuvilla lapsilla on turvallinen olo. Turvallisuuden tunnetta kehitetään esimerkiksi selkeillä säännöillä, lasten osallistamisella, toiminnan ennustettavuudella ja sillä, että havaittuihin ongelmiin puututaan välittömästi. Kaupunki vastaa kaupungin tiloissa järjestettävän toiminnan tilojen turvallisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta. Toiminnan järjestäjästä riippumatta ohjaajat tulee perehdyttää tilakohtaisiin pelastus- ja turvallisuussuunnitelmiin. Perehdyttämisestä vastaa ohjaajan esimies. Perehdyttäminen ja toimintaohjeista tiedottaminen tulee kirjata vuosittain liikuntakerhotoiminnan toimintapaikka kohtaiseen toimintasuunnitelmaan. Samalla päivitetään turvallisuuteen liittyvät ohjeet toimintapaikkakohtaiseen toiminnan ohjaajien perehdyttämis kansioon. Liikuntakerhotoiminta osallistuu kouluilla järjestettäviin turvallisuusharjoituksiin. Tämän lisäksi koulun yleiset järjestyssäännöt ja muut turvallisuutta määrittävät toimintasäännöt mahdollistavat omalta osaltaan turvallisen liikuntakerhotoiminnan toteuttamisen.

3.9 Vakuutusasiat

Toiminnassa sattuneen tapaturman hoito on oppilaille maksutonta julkisen terveyden huollon palveluita käyttäen. Kerhotoiminta kuuluu Rovaniemen kaupungin tapaturmavakuutusten piiriin.

4. Liikuntakerhon päiväohjelma

Alustava päiväohjelma:

  • klo 12.15-13.15 ulkoilua, esim. koulun pihalla vapaata tai ohjattua liikuntaa tai leikkiä
  • klo 13.15-14 sisälläoloa, esim. läksyjen tekoa, askartelua, piirtämistä, vapaata tai ohjattua leikkiä
  • klo 14-14.30 välipala koulun ruokalassa
  • klo 14.30-15 yhteishetki; esim. yhteinen lukuhetki tai ohjattu leikki
  • klo 15-17 ohjattua tai vapaata leikkiä tai liikuntaa vaihtelevasti joko koulun sisätiloissa, koulun liikuntasalissa, koulun pihalla tai lähimaastossa

Tulosta