Medo saapui ensimmäisen kerran Suomeen alle 17-vuotiaiden MM-kisoihin vuonna 2003. Turnauksen jälkeen sisällissodan riivaamaa Sierra Leonea edustanut Medo anoi monen joukkuetoverinsa kanssa turvapaikkaa Suomesta. Sittemmin Medo on saanut jo Suomen kansalaisuuden ja viiden Euroopassa vietetyn kauden jälkeen hän on palannut takaisin Klubiin.

Saimme langan päähän juuri Rovaniemelle laskeutuneen keskikentän taiturin.

Sinulla on hiukan taustaa Rovaniemen Palloseuraan ja erityisesti meidän päävalmentaja Juha Maliseen?

"Kyllä on. Mutta ihan ensimmäisenä minun on sanottava, että Juha on minulle enemmän kuin valmentaja. Suomessa ollessani hän on ollut minulle kuin oma isäni.
Olin asunut vasta vähän aikaa Suomessa, kun hän antoi minulle mahdollisuuden pelata. Olin tuolloin vielä alle 18-vuotias, kun hän halusi minut Kuopion Palloseuraan. Ne olivat hienoja hetkiä. Minä nautin niistä ajoista, jotka sain viettää hänen kanssaan ja hänen joukkueessaan."

Muistatko, millainen valmentaja Juha silloin aikanaan oli?

"No muistan! En tiedä onko hän muuttunut paljoakaan, mutta silloin hän oli melkoinen auktoriteetti. Paljon lähti ääntä, mutta samalla hänellä oli kova tahto voittaa.
Mutta ei pienintäkään pahaa sanottavaa. Minusta oli tosi hyvä tehdä töitä hänen kanssaan. Välillä hommat saattoivat mennä yli, mutta se oli hänen tyylinsä. Ei kenenkään persoonaa voi eikä saakaan muuttaa.
Ja pelaajan täytyy työstää nämä asiat myös itse, sillä pelaajat ja valmentajat tekevät joka päivä töitä yhdessä. Erilaisiin tilanteisiin on pystyttävä sopeutumaan."

Tänä keväänä asiat ovat muuttuneet sinulle nopeassa aikataulussa. Sopimus HJK:n kanssa maaliskuussa ja heti maajoukkuekomennukselle?

"Lähes välittömästi sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen meillä oli Sierra Leonen maajoukkueen kanssa kolme ottelua. Siltä komennukselta tulin takaisin Suomeen, ja siitä alkoi heti Veikkausliiga Maarianhaminaa vastaan.
Olihan se aika kova kauden aloitus, mutta toisaalta minulle ei ole loukkaantumisia tai mitään muutakaan vakavaa."

Millaista on pelata skandinaavista jalkapalloa muutaman vuoden tauon jälkeen?

"Minulle jalkapallo on jalkapalloa. Sillä ei ole niin merkitystä, missä sitä pelataan. Päivät täyttyy jalkapallosta samalla tavalla. Uusia pelaajia tulee ja menee, siihen täytyy vain asennoitua oikein.
Lähtiessäni Suomesta, jotkin tutuista kavereistani olivat vielä pikkupoikia. Nyt he ovat jo aikuisia ja kovia pelimiehiä."

Fanien vastaanotto Helsingissä oli ainakin hieno?

"Fanit ovat minulle voimavara. He olivat iloisia minun paluustani, ja minä olin iloinen palatessani takaisin. Lämmittää todella paljon, kun tuntee, että ihmiset rakastavat sinua. Silloin haluaa antaakin enemmän."

Entä tuleva peli. Joko RoPS on tutkittu läpi kaikin puoli?

"Ei oikeastaan. Itse en tiedä paljoakaan teidän joukkueesta, mutta meillä on vielä kymmenisen tuntia aikaa perehtyä tarkemmin. Eiköhän siellä ole jotain suunniteltu.
RoPS on täysin uusiutunut siitä, kun itse muutin Suomesta. Niitä pelaajia, jotka aikanaan tunsin, ei joukkueessa enää ole. Mutta nyt RoPS on menestyvä joukkue, joten hyvä peli on varmasti tulossa."

Entä millainen HJK me nähdään? Aktiivinen HJK vai tullaanko kentälle sillä mentaliteetilla, että mestaruus voitetaan puolustamalla?

"Meillä on hyvä joukkue täynnä nuoria pelaajia. Me emme vetäydy puolustuskannalle ketään vastaan. Me haluamme pelata jalkapalloa ja voittaa otteluita.
Tietenkin puolustamme silloin, kun se on taktisesti järkevää, mutta emme koko ottelua. Me haluamme pelata jalkapalloa kuten kahdessa edellisessä ottelussa ja harjoituksissa olemme tehneet. Ei me turhaa vetäydytä."

Ja nyt peli täällä Lapissa. Koska olet edellisen kerran seisoskellut lumihangessa ja pakkasessa?

"En todellakaan muista! Tulimme juuri Rovaniemelle, enkä tiedä, olenko koskaan nähnyt näin paljon lunta. Mutta ei auta kuin olla valmiina. Näihin keleihin täytyy vain sopeutua.
Ehkä henkinen valmistautuminen on hankalampaa kuin fyysinen valmistautuminen. Lihaksethan saa lämpimiksi. Pitää vain ottaa vastaan se mitä tulee."

Vielä viimeinen pakollinen kysymys. Olisiko tasapeli Napapiiriltä Klubille hyvä tulos?

"Kyllä minä oikeasti toivon, että meille se kääntyy, mutta jalkapallosta ei koskaan tiedä."

Teksti: Pasi Pikkupeura
Kuva: Juha Tamminen
© 2016 RoPS