Eino Saukkonen nautti vanhojen pelikavereiden tapaamisesta.
– RoPSin kutsu todellakin lämmitti sydäntä, keväällä 80 vuotta täyttänyt Eino Saukkonen hymyilee.
– Kotikatsomossa on hienoa istua, vanha pelimies kertoo ja ihailee uutta upeaa katsomoa.
– Tulosveikkaukseni on 2–0. Ja niinhän siinä käy, että entinen kapteeni osuu oikeaan.
”Eikka” Saukkosen lisäksi otteluun saapui reilut parikymmentä entistä pelimiestä.
– Peliurani suurimpia hekumoita oli tietenkin Suomen Cupin finaali vuonna 1962, RoPSin kapteenin nauhaa kantanut mies muistelee. Maakuntasarjajoukkueen eteneminen finaaliin moninkertaista Suomen mestaria Helsingin Palloseuraa vastaan oli sensaatio. Edes 5–0 tappio finaalissa ei himmennä saavutusta.
– Lokakuussa täällä oli jo lunta, mutta Helsingissä hieno ilma pelata. Meillä oli vaimot mukana reissussa ja istuimme iltaa vastustajajoukkueen huippupelaajien kanssa. Kyselin Kai Pahlmanilta, kuinka tuollaiseen kuntoon pääsee, ja hän kertoi vain harjoittelun tekevän mestareita, veteraani nauraa.
Saukkonen siirtyi vuonna 1953 Lappi-seurasta RoPSin riveihin ja edusti joukkuetta aina vuoteen 1969 asti.
– Pelasimme Maakuntasarjassa, yhdeksi kaudeksi nousimme Suomi-sarjaan, mutta putosimme heti takaisin. Pelasin tukimiehenä puolustuslinjan keskellä, nykyjalkapallossa pelipaikka vastaa topparia.
Vuodesta 1965 Saukkonen toimi Palloseuran pelaajavalmentajana ja entinen tukimies jatkoi valmennusuraansa myöhemmin Kuopiossa.
– Kaikkiaan pelasin eri kilpailuissa 250 ottelua RoPSin paidassa.
Kuopiossa Saukkonen toimi vuodesta 1969 elintarvikealalla nykyisen Atrian palveluksessa esimiestehtävissä, ja jalkapallo jatkui Savossakin.
– Valmensin Kuopion Eloa II-divisioonassa ja pyrimme tosissamme ykkösdivariin, mutta siinä loppuivat sekä valmentajalta että pelaajilta rahkeet, Saukkonen nauraa.
Elon lisäksi Saukkonen on valmentanut iisalmelaista Pallokerho-37:ää.
Jalkapallo on edelleen iso osa futisveteraanin elämää.
– Kai se on noin 80 % koko elämästä, käyn junioripeleissä ja lähes kaikissa KuPSin otteluissa sekä seuraan tarkasti Valioliigaa.
RoPS on kuitenkin aina Saukkosen sydämen seura.
– Ei minun äänijänteeni koskaan aukea KuPSin peleissä, mutta silloin kun RoPS pelaa Kuopiossa, niin ääntä lähtee. RoPS on edelleen lähellä sydäntä.
RoPSin tämän kauden menestysresepti on entiselle pelaajalle ja valmentajalle selvä.
– Hyvä joukkue, joka on hyvin sisäänajettu. Mielestäni myös valmentaja Juha Malisella on iso merkitys menestyksen takana. Lisäksi joukkuehenki on vahva.
Respect-tapahtumassa parasta oli vanhojen pelikavereiden tapaaminen.
– Jalkapallosta meillä riittää aina juttua. Valitettavasti monet oman aikani pelikaverit ovat jo siirtyneet pelikentille, jolla ei nappulakenkiä tarvita.
Markku Saukko
© 2015 Lapin Kansa
