RoPS pelasi Veikkausliigassa yhtäjaksoisesti vuodet 2013–2020. Ajanjakso sisälsi kilpailullista menestystä. RoPS:n miehet voittivat Suomen Cupin vuonna 2013, Veikkausliigan hopeaa vuosina 2015 ja 2018. Menestys kotimaan sarjoissa tuotti myös kolmena vuonna osallistumisen Eurocup-peleihin. Timo Stavitskin myynti ranskalaiseen Caeniin tuotti seuralle nettona suomalaisessa mittakaavassa poikkeukselliseen suuren 450.000 euron nettotuoton.
Urheilullisen menestyksen kääntöpuoli oli talouden haaksirikko. Konkurssi oli hiuskarvan varassa syksyllä 2022. RoPS:n seurayhteisö päätti, että seuran tarina jatkuu lähes epätoivoiselta vaikuttavasta tilanteesta huolimatta. Seuran omaisuus oli realisoitu, pankkitili tyhjä ja reskontrassa noin 700.000 euroa erääntyneitä velvoitteita.
RoPS:n uusi strategia tähtää takaisin Suomifutiksen huipulle vuoteen 2030 mennessä. Strategian mukaisesti ensin täytyy olla elinvoimainen seura. Sen perustan päälle voidaan rakentaa elinvoimainen lajitoiminta. Talouden ehdoin.
Seura on teettänyt talouden kurimukseen johtaneesta polusta tarkemman analyysin, joka löytyy RoPS:n verkkosivuilta: Rovaniemen Palloseura - Selvitys RoPS ry:n taloudenpidosta vuosina 2015–2022. Kovan kantapääopiston käyneenä pyrimme nyt tarkoin miettimään, millä toimenpitein rakennamme yhtälön, joka mahdollistaa etenemisen pelikentällä. Strategian ensimmäinen jakso on "puolustuspeli kuntoon" -jakso. Olemme rakentaneet uudelleen toiminnan perustaa, hyvää hallintoa, talouden prosesseja ja johtamisen rakenteita, joiden uskomme tukevan toimintaa pitkäjänteisesti.
Teemme analyysiä Veikkausliiga- ja Ykkösliigaseuroista. Tavoite on ymmärtää, mikä on riittävä määrä resurssointia, jotta askeleet ylemmille sarjatasoille miesten ja naisten edustusjoukkueissa olisivat realistisia. Mitkä ovat RoPS:n aitoja kilpailukeinoja, joilla voimme haastaa muita seuroja.
VEIKKAUSLIIGAN TILINPÄÄTÖSANALYYSIN SEURAT
Veikkausliigassa kaudella 2023 pelasi 12 joukkuetta. Kaikkien joukkueiden toiminta on osakeyhtiömuotoista. Analyysistä on jätetty pois Esport Honka Oy, joka ajautui konkurssiin kauden 2023 jälkeen. Osakeyhtiön omistavat osakkeenomistajat, jotka voivat tehdä pääomasijoituksia yhtiön vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden tukemiseksi ja investointien mahdollistamiseksi.
Seuraosakeyhtiöiden päätoimiala on seuran edustusjoukkueen toiminta. Taustalla on usein seuran rekisteröity yhdistys, joka vastaa seuran junioritoiminnasta. Analyysissä ei ole huomioitu mahdollisia osakeyhtiöiden muita liiketoimintoja eikä Oy:n ja Ry:n välisen siirtohinnoittelun vaikutusta yhteisöjen tuloksiin. HJK Oy ja FC Inter Turku Oy ovat osa konsernia. HJK:n osalta luvut ovat emoyhtiön tilinpäätöksestä ilman Helsinki Cup Oy:tä ja Helsinki Stadion Management Oy:tä. FC Inter Turku Oy on osa Alfons Håkans -konsernia.
Analyysista voidaan todeta, että HJK Oy on omassa luokassaan liikevaihdon, kannattavuuden, vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden suhteen. HJK Oy:n liikevaihto ja tulos laskivat kuitenkin merkittävästi vuodesta 2022. Tästä huolimatta HJK on erittäin suuressa roolissa Suomen pääsarjajalkapalloilun kannattavuudessa ja kehityksessä. Alla olevassa taulukossa Veikkausliigaseurojen keskiarvoluvut on otettu myös ilman HJK Oy:tä, koska HJK:n vaikutus kokonaisuuteen on poikkeavan suuri.
Tilinpäätöstietojen lähde: Alma Talent ja Suomen Asiakastieto
LIIKEVAIHTO JA HENKILÖSTÖKULUT
Liikevaihto kuvaa, miten paljon seura on onnistunut luomaan myyntiä toiminnallaan. Helsingin Sanomien artikkelin mukaan Veikkausliigastatus tuo seuralle puolen miljoonan euron rahapotin. Tämä sisältyy seurojen liikevaihtoon Rahapotti on paisunut 20-kertaiseksi – silti Suomessa eletään kädestä suuhun | HS.fi.
Suurin liikevaihto oli HJK:lla (9,2 miljoonaa euroa), KuPS:lla (2,5 miljoonaa euroa) ja SJK:lla (2,3 miljoonaa euroa). Liikevaihto vaihtelee 1,0 miljoonasta eurosta (FC Inter) 9,2 miljoonaan euroon (HJK). Keskiarvoliikevaihto (ilman HJK:ta) oli noin 1,7 miljoonaa euroa ja kasvoi edellisestä vuodesta noin 300.000 euroa.
Analyysissä on kulueristä erikseen kiinnitetty huomiota henkilöstökuluihin. Toiminnalle on luonteenomaista, että henkilöstökulut muodostavat suurimman kuluerän. Henkilöstökulut sisältävät seuraorganisaation, valmennuksen ja pelaajien palkat sivukuluineen siltä osin kuin työtä tai palveluita ei ole ostettu toimeksiantona.
Hyvin kannattavasti toimineessa HJK:ssa henkilöstökulut olivat 56 % liikevaihdosta. FC Interin, Ilveksen ja KuPS:n henkilöstökulut olivat suurempi kuin liikevaihto. Keskimäärin henkilöstökulut liikevaihdosta (ilman HJK) olivat 85 % liikevaihdosta.
KANNATTAVUUS
Positiivisen tuloksen tekivät HJK ja VPS. HJK:n tulos oli 382.000 (4 % liikevaihdosta) ja tippui merkittävästi edellisestä vuodesta (2022: 2,5 m€ / 22 % liikevaihdosta). VPS:n tulos oli 9.500 euroa positiivinen. Muiden seurojen taloudellinen tulos oli tappiollinen. Suurimman tappion tekivät KuPS OY -1.935.000 euroa, FC Inter -1.878.000 euroa ja Ilves -1.297.000 euroa. FC Inter Oy sai 1.900.000 euroa konserniavustusta, jota ei ole tässä huomioitu varsinaisen toiminnan tulokseen. Keskimäärin seurayhtiöt tekivät tappiota 40 % liikevaihdosta (ilman HJK).
Kumulatiivinen (tilikausien yhteenlaskettu) tulos on positiivinen vain HJK:ssa (5.045.000 e). Kumulatiivinen tappio on pienemmillään FC Inter Turku Oy:ssä (konserniavustuksen saaja) ja suurimmillaan KuPS Oy:ssä -13.395.000 euroa sekä SJK:ssa 7.222.000 euroa. Veikkausliigayhtiöiden kumulatiiviset tappiot ilman HJK Oy:tä ovat noin -28 miljoonaa euroa ja HJK Oy:n kanssa noin -23 miljoonaa euroa. Mahdolliset osingonjaot pienentävät kumulatiivisia voittoja ja tappiota, mutta HJK Oy lienee ainoa yhtiö, jolla on viime vuosina ollut voitonjakokelpoisia varoja tai perusteita voitonjakoon.
VAKAVARAISUUS JA MAKSUVALMIUS
Oma pääoma on positiivinen HJK:lla ja FC Hakalla. Muiden seurayhtiöiden oma pääoma on negatiivinen eli yhtiön velat ovat suuremmat kuin yhtiön varat. Toiminnan tappiollisuus syö yhtiön omaa pääomaa. Keinot oman pääoman palauttamiseksi ovat voitolliset tulokset, osakeanti, yhtiöön tehtävät oman pääoman ehtoiset sijoitukset (rahastointi tai pääomalaina). Yhtiön hallituksen on välittömästi tehtävä ilmoitus kaupparekisteriin, jos se havaitsee, että oma pääoma on menetetty.
Yhtiöiden rahat ja saamiset ovat keskimäärin (ilman HJK:ta) riittäneet tilinpäätöshetkellä kahden ja puolen kuukauden menoihin ilman rahoituksen kassavirtaa.
VEIKKAUSLIIGASEUROJEN TALOUDELLINEN TILANNE
Veikkausliigajoukkueiden kannattavuus, maksuvalmius ja vakavaraisuus ovat heikolla tasolla. HJK Oy on poikkeus, joka kaikilla em. mittareilla on erinomaisessa kunnossa taloudellisilta toimintaedellytyksiltään. Toki senkin kannattavuus heikkeni merkittävästi vuodesta 2022.
Muiden Veikkausliiga -seurayhtiöiden toiminnan jatkuminen ilman osakkeenomistajien tukea ja pääomituksia ei olisi ollut mahdollista. Onko pääomitus investointi, jolle on realistinen takaisinmaksuaika vai pakollinen pöydän puhdistus velvoitteista?
Liiketoimintana toimiala sairastaa. Mistä lääkkeet? Keskimääräinen tappio 693.000 euroa edellyttäisi katsojakeskiarvon nousemista noin 2000 katsojalla, jos oletetaan, että yksi katsoja tuottaa 25 euroa per ottelu seuralle.
Usein mestaruuden tai eurocup-osallistumisen odotetaan tuovan taloudellista menestystä. Pääsy eurocupeihin ei ole tilinpäätöstietojen perusteella vuonna 2023 tuottanut taloudellista menestystä. Honka ajautui jopa konkurssiin eurocup-kauden päätteeksi. Palkkiorahat esitetään usein julkisuudessa bruttosummina ilman huomion kiinnittämistä eurocupiin pääsemisen edellyttämiä panostuksia ja osallistumisesta aiheutuvia menoja. Toki euromenestyksen vipu on valtava lohkovaiheeseen pääsyn myötä, kun HJK:n luvut osoittavat.
Seurayhteisöt voivat olla kiitollisia jalkapallosydämen omistaville mesenaateille. Ilman heitä nykyinen pääsarjatoiminta ja taso ei olisi mahdollinen. Seurayhteisön kannalta malli sisältää merkittävän riskin. Kuinka pitkään pääomistajien rahoitus jatkuu?
Voi myös pohtia, mikä olisi vaikuttavuus suomalaisen jalkapallon tasoon, jos vuosikulujen (=pelaajabudjetin) sijaan merkittävä osa käytettäisiin pitkäjänteisesti ja aidosti investoiden seuratoiminnan, valmennuksen ja olosuhteiden kehitykseen. Ulkomaisten pelaajien määrä todennäköisesti pienenisi pääsarjassa ja omien kasvattien määrä nousisi. Olisiko vuosikulut pienemmät sekä pelaajakehitys ja sarjan kiinnostavuus parempi?
Rovaniemellä 16.10.2024
Poikamatti
